tiistai 9. syyskuuta 2014

Pihlajaa, omenoita ja yksi kuusi

Viikko on taas alussa, edellinen viikko meni jo, lähes huomaamatta. Seurakunnassamme oli sunnuntaina ehtoollisjuhla, johon olen vuoden verran ollut laittamassa ehtoollisen esille. Pidän siitä tehtävästä, saan käyttää luovuuttani pienen pöydän somisteen tekemiseen.
Viime sunnuntaille olin valmistautunut hyvissä ajoin, kerännyt kuivia, noin sormen paksuisia oksia ja katkonut niitä sopivaksi asetelmaani varten. Ideat ovat päässäni ihan hyviä ja helposti totetutettavia, käytäntö saattaa sitten olla jotain ihan muuta. Kodin ja varaston nurkat tulee luuhattua, kun etsin astioita toteutustani varten. Onneksi löysin sitten kolme pilttipurkkia, aaltopahvia ja narua. Kuumaliimapyssy käsiin ja hommiin. Liimaa, limaa, liimaa... ja silti oksat toisinaan irtosivat järjestyksestään. Pienehkön taistelun jälkeen sain homman hoidettua ja astian/telineen valmiiksi odottamaan lauantain pihlajamarjametsästystä. Omenoita löytyy vielä muutama omasta puusta.
Tässä on syksyinen asetelma jota käytin ehtoollispöydän somisteena. Sain hyvää palautetta, ihmiset pitivät tästä. Kotona sen paikka on ulkona, kun tuppaa muuten nuo pikkukärpäset lisääntymään sisätiloissa ikävästi. 
Pihlajanmarjoja ja omenoita

Letit on tehty osmankäämin lehdistä.


Lauantaina kävimme koiraa ulkoiluttaessa geokätköilemässä, uusin aluevaltaukseni, ja etsimme yhden kätkön Mäntsälän keskustan alueelta. Ensimmäisen kätköni olin etsinyt perjantaina ja Veli kävi etsimässä saman vielä illalla. Tämä on aika addiktoiva laji, mutta on kyllä erittäin mukavakin ja hyväksi kenelle tahansa. Liikkua luonnossa ja ulkoilla. Sunnuntaina iltapäivällä etsin sitten jo kolmatta kätköä. Maanantai menikin sitten kotia siivotessa ja taistellessa yhden taitto-ohjelman kimpussa. Olisipa varaa ostaa InDesign.

Tänään tapahtui sitten takapihalla. Vuosi sitten pihaltamme kaadettiin 16 puuta ja nyt sitten yksi kuusi osoitteutui rumaksi ja se piti kaataa. Miksi se sitten oli ruma? Kun kuusiparan ympäriltä oli lähtenyt läjä puita, osoittautui kuusen alaosa kovin harvaksi ja pitkälle yltävät oksat olivat aika kaljuja, joten ei mikään kaunis näky meidän uuden ihanan terassin vieressä.
Onneksi naapurimme tuntee ammattilaisen, joka kävi jo aiemmin kaatamassa puita ja tuli kaatamaan tämänkin. Oli ihan helpon näköistä hommaa. ;)
Kaadettava kuusi
Lankulla on tarkoitus pöngätä puu kaatumaan oikeaan suuntaan.


Sinne meni, ihan oikeaan paikkaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti