tiistai 14. lokakuuta 2014

Kortteja ja koirailua

Viime viikolla luonani kävi "vanha"työkaveri muutaman vuoden takaa sekä tyttäreni Elisa ja aiheenamme oli, yllätys yllätys, korttiaskartelu!
Ystäväni tekee kortteja myyjäisiin, jossa hankitaan varoja espanjalaisten katukoirien hoitamiseen ja lääkitsemiseen ym. He myös tuovat koiria Suomeen usein ennalta varmistettuun perheeseen, tosin joskus ystävälläni on kotonaan "ylimääräinen" koira jo kahden muun pelastetun seurana odottamassa sopivaa kotia. Varoja matkoihin, koiratarhalle ja koirien hoitoon hankitaan mm. myyjäisillä ja loput omista kukkaroistaan.

Tein heidän myyjäisiin muutaman kortin ja tässä on pari kuvaa. Samat kuvat ovat myös tuolla Kortteja -sivulla.



Koirailua oli meilläkin. Elisa toi mukanaan heidän "pötkylän" 4 kk ikäisen staffi-riiviön. Rudy on erittäin energinen pakkaus ja pennun innolla yritti epätoivoisesti saada meidän "hienostokoiran" mukaan leikkeihin. 
Sitä oli sitten hauska seurata, kun meidän pikku perhonen antoi välillä huutia Rudylle, joka useasta kiellosta ja pois vetämisestä huolimatta aina juoksi minun tuijaistutuksiin karkuun äkäistä kolmekiloista koiraa. Mutta vauhdikas ja luupäinen Rudy oli taas Dumbon kintereillä haukkumassa mukaan leikkimään. Sitten ne taas juoksi vauhdilla ympyrää pihalla. Edellisestä kerrasta Rudy on selvästi saanut nopeutta, meinaa meidän salama jäädä jälkeen.
Sisätiloissa vauhti jatkui, Rudy haukkui ja Dumbo yritti välillä häätää sitä kauemmaksi, että saisi olla rauhassa.  Ja välillä juoksivat sitten ympyrää täällä, matot ryttyyn ja tuolit kolisemaan. :D

Hetkeksi oli päästettävä koirat keskenään pihalle, että kuuli edes omat ajatukset. Sateen yllättäessä molemmat istuivat sitten kiltisti vierekkäin kuistilla katselemassa pihalle. 
Sitten yht´äkkiä ihmettelin, että jätimmekö koirat ulos, kun oli ollut niin pitkään hiljaista?
Molemmat nukkuivat tyytyväisenä olohuoneessa! 
Mikä ihana hiljaisuus.
Minulla oli mukava päivä!


torstai 2. lokakuuta 2014

Rämpimistä metsissä

Olen syyskuussa aloittanut uuden harrastuksen, geokätköilyn, joka on vienyt mennessään. Dumbon kanssa lenkkeillessä tuli etsittyä muutama helppo kätkö ja nyt on kodin lähiympäristön helpot jo löydetty. Seuraaville kätköille täytyy mennä autolla. Toki olen sitten etsinyt kätköjä myös käydessäni kaupoissa Hyvinkäällä ja Lahdessa. Niin, ja vaunulla ollessamme tuli etsittyä pari kätköä Lammilta ja Tuuloksesta.

Tässä harrastuksessa olen sitten tehnyt sellaista, mitä en olisi uskonut tekeväni. Rämmin metsässä korkokengissä (inhoan hirvikärpäsiä yli kaiken) ja pyyhin hämähäkin seittejä edestäni (toinen inhokki, hämähäkit). Toki suunnitellusti kätöilemään lähtiessä en laita korkokenkiä! :D

Kotikunta on jo antanut paljon uutta, kun olen samoillut metsissä ja kipittänyt katuja pitkin ja kiivennyt puuhunkin. Nautinnollinen harrastus, antaa iloa kätkön löytämisessä ja toki ärsyttää sopivasti, jos ei löydä. On siis pakko mennä joku toinen kerta takaisin etsimään.

Vanhin ja nuorin tyttäreni on myös nykyään kätköilijöitä, innostus on tarttuvaa!

Siellä se emäntä taas rymyää

Iso kivi

Kerrossienet